Eräänä päivänä eräässä puistossa hyönteiset päättivät järjestää urheilukilpailun ”Torakkakisat”. Pääpalkintona luvattiin juuri avautuneen auringonkukan mesinektaria. Melkein kaikki puiston asukkaat halusivat osallistua, sillä jokainen halusi maistaa tätä ihanaa hunajaista juomaa.
Sovittiin, että kisa alkaa heti, kun ensimmäinen auringonsäde osuu auringonkukan suureen lehteen. Monet eivät saaneet unta: pesä surisi sadan mehiläisen äänistä, kun ne valitsivat kisaan parhaan ehdokkaan.
Kovakuoriaiset kiistelivät ja melkein riitautuivat. Perhoset tekivät iltavoimistelun ja menivät nukkumaan saadakseen voimia. Leppäkertut puhdistivat siipiään.
Vain kaksi toukkaa ei huolehtinut mistään, sillä ne päättivät huijata: toinen jäisi lähtöviivalle, ja toinen ryömisi yön suojassa auringonkukan luo piiloutuakseen sen lehtien alle. Kun kaikki syöksyisivät maaliin, se ryömisi esiin ja sanoisi:
Minä olin jo täällä.
He näyttivät samanlaisilta ja ajattelivat, ettei kukaan huomaisi huijausta.
Lopulta odotettu aamu koitti. Hämähäkit kutoivat kevyen seittiverkon katsojille ja kannattajille ja virittivät langan, jonka kilpailijoiden piti katkaista maalissa.
Lähtöön! Huomio! Marssi! Kilpailijat – toiset lensivät, toiset ryömivät, toiset hyppivät – syöksyivät kohti tavoitetta. Nopein oli pieni mehiläinen, sillä se oli tehnyt tällaisia lentoja jo monta kertaa. Iloisena se istahti auringonkukkaan ja alkoi laulaa lauluaan.
Silloin toukka ryömi esiin ja mutisi:
Mitä sä pörrät? Minä olen ollut täällä kauan, ehdin jopa nukkua, kun te ryömitte kuin etanat.
Kukaan ei uskonut silmiään, sellainen ei voinut olla mahdollista. Monet olivat nähneet, kuinka toukka lähtöviivalla puuskutti ja huokaili ryömiessään, ja nyt se istui auringonkukan vieressä ja väitti voittaneensa kisan.
Silloin nopea hämähäkki ilmoitti kaikille, että toukka on huijari.
Millä todistat? huusi toukka.
Tällä! hän sanoi ja vei mehiläisen lähemmäs kaikkia.
Katsokaa, hänen mekossaan on yhä maalin seittilanka, jonka tämä pieni katkaisi lentäessään perille. Toukassa ei ole seittiä, joten se on istunut täällä jo pitkään.
Kaikki ympärillä kohisivat ja surisivat. Vain pieni mehiläinen sanoi:
Älkäämme riidelkö, vaan järjestetään juhla koko maailman voimin ja tanssitaan. Aurinko kirkastuu, päivä alkaa.
Kaikki suostuivat, sillä kukaan ei halunnut pilata hyvää tunnelmaa.
