Kerran eli poika nimeltä Eetu. Hän oli ystävällinen ja huomaavainen ja rakasti eläimiä.
Eräänä päivänä Eetu käveli puistossa ja näki koiran. Se makasi maassa ja vaikeroi. Poika meni lähemmäs ja huomasi, että koiran tassu oli murtunut.
Hän säikähti ja päätti auttaa raukkaa: hän teki tassulle lastan kepistä ja muovipussista, kiinnitti tassun, nosti koiran syliinsä ja kantoi sen kotiin.
Eetun äiti oli eläinlääkäri. Eetu pyysi häntä auttamaan koiraa.
Tassu on murtunut, ― vahvisti äiti ja alkoi selittää, miten eläintä hoidetaan.
Eetu piti koirasta niin paljon, että suostutteli äidin pitämään sen. Uuden asukkaan nimeksi tuli Milla.
Millalle laitettiin kipsi ja annettiin ruokaa. Kun se nukahti, äiti kertoi Eetulle, miten koiraa hoidetaan oikein ja mitä harjoituksia tehdä, jotta se paranisi nopeammin.
Äiti seurasi koiran vointia ja tarkisti tassun joka viikko. Kaikki sujui hyvin. Eetu harjoitteli Millan kanssa säännöllisesti, ja pian koira parani.
Poika iloitsi, kun äiti otti kipsin pois Millan tassusta. Hän ulkoili koiran kanssa joka päivä, harjasi sen turkin ja leikki sen kanssa. Eetu rakastui Millaan, ja Milla rakastui uuteen isäntäänsä.
Eetu alkoi opettaa koiralle komentoja. Aluksi yksinkertaisia: "Istu" ja "Makaa". Myöhemmin vaikeampia: "Tuo", "Ääni" ja "Hae". Koira oppi nopeasti. Se oli kiitollinen pojalle huolenpidosta ja yritti tehdä kaiken, mitä poika pyysi.
Pian Eetu opetti lemmikilleen temppuja: "Anna tassu", "Pyörähdä" ja "Hyppää". Jokaisesta onnistuneesta temppusta hän palkitsi koiraa herkuilla.
Milla oli fiksu ja oppi jopa pelastustaitoja. Se oppi nopeasti etsimään ihmisiä hajun perusteella. Se osasi etsiä metsässä eksyneitä ja antaa hälytysmerkkejä apua tarvitessaan. Lisäksi koira uiskenteli erinomaisesti ja pystyi pelastamaan ihmisiä vedestä.
Eräänä päivänä Eetu ja Milla kävelivät puistossa. Yhtäkkiä he kuulivat huutoja joen rannalta. He ryntäsivät sinne ja näkivät, että poika oli pudonnut veteen eikä päässyt pois. Eetu käski Millaa tuomaan köyden. He olivat usein ottaneet sen mukaan harjoituksiin.
Koira toi köyden nopeasti rannalle, ja Eetu sai vedettyä pojan vedestä. Poika oli hyvin kiitollinen siitä, että Eetu ja Milla pelastivat hänen henkensä.
Sen päivän jälkeen Eetu ja hänen koiransa alkoivat toimia puiston pelastajina. He auttoivat ihmisiä, jotka joutuivat vaaraan, ja pelastivat eläimiä, joilla oli hätä. Lisäksi he kävivät sairaaloissa ja vanhainkodeissa piristämässä yksinäisiä ihmisiä.
Eetu ja Milla tulivat kaupunkinsa todellisiksi julkkiksiksi. Ihmiset tunnistivat heidät kadulla. Poika oli kiitollinen koiralleen siitä, että se oli hänelle uskollinen ystävä, ja yhdessä he tekivät ihmisille hyvää.
Onneksi Eetu aikoinaan ei kulkenut ohi eläimestä, joka tarvitsi apua. Hän sai ystävän ja tiesi varmasti, että Milla on aina lähellä ja auttaa missä tahansa tilanteessa. Yhdessä he voivat auttaa niitä, joille apu on eniten tarpeen!