Pienessä pienessä talossa asui pikkupupu Lumikki. Hänellä oli vanhemmat, veljet ja sisaret. Ja sitten eräänä päivänä hän alkoi miettiä:
Asun täällä perheen, veljien ja sisarusten kanssa. Minulla ei ole ystäviä!
Lumikki ajatteli ja päätti, että menisi leikkimään pihalle ja etsisi siellä ystäviä. Lumikki kävelee ja näkee - iso koira setä Barkki ajaa naapurin kissaa.
Ja yhtäkkiä Lumikki kysyy setä Barkkilta:
Setä Barkki, olisitko sinä minun ystävä?
Setä Barkki nauroi ja sanoi:
Etsi itsellesi nuorempia ja pienempiä ystäviä, esimerkiksi minun poikaani Pötkiä.
Ja Lumikki jatkoi matkaansa. Näkee kissan Miikun kävelevän katolla, ja sanoo hänelle:
Miiku, olisiko sinulla halua olla minun ystävä?
Miiku vastaa hänelle:
Kyllä! Minulla ei ole koskaan ollut ystäviä. Ja sinulla on hyvä omistaja!
Haluaisitko etsiä lisää ystäviä?
kysyi Lumikki.
Kyllä.
Ja he menivät yhdessä eteenpäin. Näkevät pentu Pötkiän, setä Barkin pojan.
He kysyvät Pötkiältä:
Olisitko sinä minun ystävä?
Tietenkin! Minä rakastan ystävyyttä!
Ja jo kolmestaan he päättivät etsiä lisää ystäviä. Mutta pihalla ei ollut enää ketään.
Oli jo pimeää ja he menivät kotiin. Ja siitä päivästä lähtien he olivat aina yhdessä, leikkivät ja olivat hyvin luja ystävyys.
