Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu kirjoissa, jotka seisovat hyllyillä ja joita ei lueta? Osoittautuu, että kirjojen hahmot elävät omaa elämäänsä heti sen jälkeen, kun kirja suljetaan ja asetetaan hyllylle.
Aakkosissa päähahmot ovat kirjaimet. Ja ne myös heräävätkään eloon, heti kun kirja suljettiin ja asetettiin hyllylle.
Katjan huoneessa oli paljon kirjoja, hän rakasti niitä. Mutta luettuaan kirjan Katja asetti sen hyllylle eikä koskaan lukenut sitä uudelleen. Hyllyllään hänellä oli myös Aakkoset, joiden avulla Katja oli kerran oppinut lukemaan.
Näissä Aakkosissa asui 33 kirjainta. He elivät rauhassa, mutta yhtäkkiä kirjain Я, joka oli tunnettu kiusaaja, päätti järjestää kirjassa vallankumouksen. Hän ei halunnut enää seisoa viimeisenä.
Miksi minun pitäisi seisoa aivan lopussa? Minä olen tärkein kirjain, ilman minua ei pärjää. Minä olen sekä kirjain että jopa kokonainen sana. Luovuta minulle paikkasi.
Sanoi kirjain Я kirjaimelle А.
Mutta sinä et sinä päätä, kuinka kirjaimet siinä järjestyvät. Jokaisella meistä on oma vuoro. Miksi sinun pitäisi olla ensimmäinen?
Kysyi kirjain А.
Koska minä niin päätin. Et halua kohteliaasti, niin sitten epäkohteliaasti.
Uhkasi kirjain Я ja työnsi kirjaimen А pois Aakkosista ja otti sen paikan itselleen.
Ja sitten alkoi sekasorto. Kirjain А katosi kaikista sanoista aakkosissa ja kirjain Я otti sen paikan. Sana "arbuz" muuttui sanaksi "yarbuz", sanan "aist" sijaan tuli sana "yaist".
Kirjaimet olivat hyvin hämmästyneet naapuruksistaan. Mutta kun he menivät kirjaimelle А selvitykseksi, eivät löytäneet sitä lainkaan. Kirjaimen А kodissa asui nyt kirjain Я. Ja kaikilla aakkosten sivuilla loisti nyt väärennös Я.
Missä on kirjain А?
Kysyivät kirjaimet toisiltaan.
Kirjain А, kirjain А... miksi sitä tarvitaan, nyt minä olen sen tilalla.
Vastasi ylpeästi kirjain Я.
Mutta kuinka niin? Ilman kirjainta А ei pärjää.
Sanoi kirjain К.
Miksi niin?
Kysyi uudelleen kirjain Я.
Koska useimmat sanat päättyvät kirjaimeen А, ja nyt mitä tapahtuu "sobaka" muuttuu sanaksi "sobaкya", "koshka" sanaksi "koshкya", "polka" sanaksi "polкya", "cherepakha" sanaksi "cherepakya"....
No mitä näissä sanoissa on vikaa?
Kysyi kirjain Я.
Ne kuulostavat hassuilta, etkö sinä kuule?
Vastasi kirjain К.
Minusta ne eivät kuulosta hassuilta lainkaan. Kaikki on niin kuin pitääkin. Jos joku ei pidä jostakin, niin en minä teitä täällä pidätä. Voitte lähteä kirjaimen А perään.
Sanoi kirjain Я.
Kirjaimet olivat sekaisin. Heille ei ollenkaan miellyttänyt tämä tilanne, mutta kuinka korjata se?
Onneksi Katjalle tuli käymään ystävä pienemmän sisarensa kanssa, kuusivuotias Yana, joka oli pian menossa kouluun.
Tämä on Aakkoset - minun ensimmäinen kirjani. Se auttaa oppimaan lukemaan.
Sanoi Katja ja ojentsi Yanalle omat Aakkosensa.
Minä osaan jo lukea vähän.
Sanoi Yana ja avasi aakkoset ensimmäiseltä sivulta.
Yana näki, että nämä Aakkoset olivat erilaiset kuin ne, joista hän oppi lukemaan, mutta silti yritti lukea siinä olevia sanoja.
Yaist, yazbuka, yarbuz...
Luki Yana.
Sinä et lue oikein. Sen pitäisi olla "aist", "azbuka", "arbuz".
Korjasi hänen sisarensa.
Mutta täällä on kirjoitettu niin.
Sanoi Yana loukkaantuneesti.
Anna minulle, minä katson.
Sanoi Katja ja otti Aakkoset käteensä.
Ja todellakin, tyttö näki, että ensimmäisellä sivulla oli kirjaimen А sijaan kirjain Я. Katja alkoi selata Aakkosten sivuja ja huomasi, että hänen Aakkosistaan puuttui kokonaan kirjain А.
Tämä on epäjärjestys!
Sanoi Katja ja otti punaisen merkkikynän.
Hän alkoi yliviivata kirjainta Я niissä sanoissa, joissa sitä ei pitäisi olla. Tähän meni paljon aikaa, mutta Katja huolellisesti korjasi kaikki sanat. Sitten hän sulki Aakkoset ja asetti ne hyllylle.
Ja ihme tapahtui, kirjain А palasi. Se seisoi jälleen omalla paikallaan ja kirjain Я omallaan.
Kirjaimelle Я ei jäi muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä paikkansa. Kirjain Я ymmärsi, että hän ei olisi saanut käyttäytyä niin, koska jokaiselle kirjaimelle Aakkosissa on määrätty oma vuoro eikä sitä pitäisi rikkoa.
